Kriittinen ajattelu

Olkoot

p = "jalkapallossa hyökkäävän joukkueen pelaaja on paitsioasemassa ja vaikuttaa pelin kulkuun"

ja

q = "tilanteessa syntyvä maali ei ole hyväksyttävä"

Mikä seuraavista väitteistä on tosi?

A. p ei ole q:n välttämätön eikä riittävä ehto

B. p on q:n välttämätön mutta ei riittävä ehto

C. p on q:n välttämätön ja riittävä ehto

D. p on q:n riittävä mutta ei välttämätön ehto

Olkoot

p = "Herra Virtanen kuoli v. 1925"

ja

q = "Herra Virtanen ei elänyt v. 1926"

Mikä seuraavista väitteistä on tosi?

A. p on q:n välttämätön mutta ei riittävä ehto

B. p on q:n riittävä mutta ei välttämätön ehto

C. p ei ole q:n välttämätön eikä riittävä ehto

D. p on q:n välttämätön ja riittävä ehto

Olkoot

p = "Herra Virtanen kuoli v. 1925"

ja

q = "Herra Virtanen oli elossa v. 1918"

Mikä seuraavista väitteistä on tosi?

A. p on q:n välttämätön ja riittävä ehto

B. p on q:n välttämätön mutta ei riittävä ehto

C. p on q:n riittävä mutta ei välttämätön ehto

D. p ei ole q:n välttämätön eikä riittävä ehto

Olkoot p = "Kalle pitää ainakin yhdestä romantiikan ajan kirjailijasta"

ja

q = "Kalle pitää Goethesta."

Mikä seuraavista väitteistä on tosi?

A. p on q:n välttämätön mutta ei riittävä ehto

B. p ei ole q:n välttämätön eikä riittävä ehto

C. p on q:n riittävä mutta ei välttämätön ehto

D. p on q:n välttämätön ja riittävä ehto

Olkoot

p = "Herra Virtasen biologiset äiti ja isä ovat ihmisiä"

ja

q = "Herra Virtanen on ihminen"

Mikä seuraavista väitteistä on tosi?

A. p on q:n riittävä mutta ei välttämätön ehto

B. p ei ole q:n välttämätön eikä riittävä ehto

C. p on q:n välttämätön ja riittävä ehto

D. p on q:n välttämätön mutta ei riittävä ehto

Olkoot

p = "Herra Virtanen oli matemaatikko"

ja

q = "Herra Virtanen kuoli v. 1925"

Mikä seuraavista väitteistä on tosi?

A. p on q:n riittävä mutta ei välttämätön ehto

B. p on q:n välttämätön ja riittävä ehto

C. p ei ole q:n välttämätön eikä riittävä ehto

D. p on q:n välttämätön mutta ei riittävä ehto

Olkoot

p = ominaisuus x on kokonaisluku

ja

q = ominaisuus x on alkuluku

Mikä seuraavista väitteistä on tosi?

A. p on q:n välttämätön ja riittävä ehto

B. p on q:n välttämätön mutta ei riittävä ehto

C. p on q:n riittävä mutta ei välttämätön ehto

D. p ei ole q:n välttämätön eikä riittävä ehto

Olkoot

p = ominaisuus x on punainen

ja

q = ominaisuus x on värillinen

Mikä seuraavista väitteistä on tosi?

A. p on q:n välttämätön mutta ei riittävä ehto

B. p on q:n riittävä mutta ei välttämätön ehto

C. p ei ole q:n välttämätön eikä riittävä ehto

D. p on q:n välttämätön ja riittävä ehto

Olkoot

p = ominaisuus x on nisäkäs

ja

q = ominaisuus x on ihminen

Mikä seuraavista väitteistä on tosi?

A. p ei ole q:n välttämätön eikä riittävä ehto

B. p on q:n riittävä mutta ei välttämätön ehto

C. p on q:n välttämätön ja riittävä ehto

D. p on q:n välttämätön mutta ei riittävä ehto

Olkoot

p = ominaisuus x = Maiju Lassila ja

q = ominaisuus x = Algot Untola

Mikä seuraavista väitteistä on tosi?

A. p ei ole q:n välttämätön eikä riittävä ehto

B. p on q:n välttämätön mutta ei riittävä ehto

C. p on q:n riittävä mutta ei välttämätön ehto

D. p on q:n välttämätön ja riittävä ehto

Olkoon rationaallisuus ihmisenä olemisen välttämätön ehto.

Mikä seuraavista väitteistä on tosi?

A. Herra Virtanen on ihminen, jos ja vain jos hän on rationaalinen

B. Herra Virtanen on ihminen, jos hän on rationaalinen

C. Herra Virtanen on ihminen, vain jos hän on rationaalinen

D. Herra Virtanen on rationaalinen, vain jos hän on ihminen

Oletetaan, että jokainen matemaatikko tietää, mikä on alkuluku

A. Jos herra Virtanen tietää mikä on alkuluku, niin hän on matemaatikko

B. Jos herra Virtanen tietää, mikä on alkuluku, hän on matemaatikko.

C. Herra Virtanen on matemaatikko, vain jos hän tietää, mikä on alkuluku.

D. Herra Virtanen on matemaatikko, jos hän tietää mikä on alkuluku.

Oletetaan, että rationaalisuus on ihmisenä olemisen välttämätön ehto. Mikä seuraavista väitteistä pitää silloin paikkaansa?

A. Joku on ihminen, jos hän on rationaalinen

B. Jos joku on rationaalinen, hän on ihminen

C. Joku on rationaalinen, jos hän on ihminen

D. Joku on rationaalinen, vain jos hän on ihminen

Oletetaan, että rationaalisuus on ihmisenä olemisen riittävä ehto. Mikä seuraavista väitteistä pitää silloin paikkaansa?

A. Joku on rationaalinen, jos hän on ihminen

B. Joku on ihminen, jos hän on rationaalinen

C. Joku on ihminen, vain jos hän on rationaalinen

D. Jos joku on ihminen, hän on rationaalinen

Olkoot p ja q väitteitä ja väite "jos q, niin p" on tosi. Mikä seuraavista vaihtoehdoista pitää paikkaansa?

A. p ei ole q:n välttämätön eikä riittävä ehto.

B. p on sekä q:n välttämätön että riittävä ehto.

C. p on q:n välttämätön ehto.

D. ​​​​​​​q on p:n välttämätön ehto.

Olkoot p ja q väitteitä siten, että p on q:n riittävä ehto. Mikä seuraavista väitteistä pitää paikkaansa?

A. p, jos ja vain jos q.

​​B. p ja q.

C. p, jos q.

D. p, vain jos q.

Olkoot p ja q väitteitä siten, että p on q:n välttämätön ehto. Mikä silloin seuraavista väitteistä ei pidä paikkaansa?

A. Jos q, niin p.

B. q, vain jos p

C. p, jos q.

D. q, jos p.

Olkoot p ja q väitteitä siten, että p, vain jos q. Mikä silloin seuraavista väitteistä pitää paikkaansa?

A. q, vain jos p.

B. Jos q niin p.

C. p, jos ja vain jos q.

D. q, jos p

Olkoot p ja q väitteitä siten, että p on q:n välttämätön ja riittävä ehto. Mikä seuraavista väitteistä ei silloin pidä paikkaansa?

A. Sekä p että q ovat tosia.

B. ​​​​​​​Jos p niin q.

C. p, vain jos q

D. p, jos q.

Rationaaliselle oliolle väitteen kunnollinen perustelu on riittävä ehto siihen uskomiseen. Mitä tämä tarkoittaa?

A. Hän uskoo väitteeseen, vain jos se on hyvin perusteltu.

B. Hän uskoo väitteeseen, jos se on hyvin perusteltu.

C. ​​​​​​Jos hän uskoo väitteeseen, niin se on hyvin perusteltu.

D. Hän ei usko väitteeseen, jos se ei ole hyvin perusteltu.

Olkoon ominaisuus A ominaisuuden B välttämätön ehto. Mikä seuraavista vaihtoehdoista on tosi?

​​​​​​A. Ei ole olemassa olioita, joilla olisi ominaisuus A mutta ei ominaisuutta B.

B. Jollain oliolla on sekä ominaisuus B että A

C. Kaikilla olioilla on sekä ominaisuudet A että B.

D. Jos jollain oliolla on ominaisuus B, niin sillä on myös ominaisuus A.

Mikä seuraavista väitteistä on tosi?

A. Hyvä argumentti antaa perusteet uskoa sen premisseihin.

B. Hyvä argumentti antaa perusteet uskoa sen johtopäätökseen.

C. Hyvä argumentti sisältää aina kaksi premissiä.

D. Argumentti on sama asia kuin selitys sillä erotuksella, että vain argumentin johtopäätös on välttämättä tosi.

Mitä eroa on oikeuttavalla ja selittävällä argumentilla?

A. Vain selittävä argumentti on validi.

​​​​​B. ​Meillä on perusteet uskoa oikeuttavan argumentin johtopäätökseen argumentista riippumatta.

C. Vain oikeuttava argumentti on validi.

D. Meillä on perusteet uskoa selittävän argumentin johtopäätökseen argumentista riippumatta.

Mitä eroa on lausetokenilla ja lausetyypillä?

A. Lausetoken on konkreettinen olio.

B. ​​​​​​Lausetyyppejä on monta, kun taas lausetokeneita on vain yksi.

C. Lausetyyppi on selkeämpi kuin lausetoken.

D. Jokaista lausetyyppiä vastaa yksi ja vain yksi lausetoken.

Oletetaan, että uskon (episteemisessä mielessä) että jokin väite on tosi. Mikä seuraavista vaihtoehdoista pitää paikkaansa?

A. Tiedän, että ko. väite on tosi.

B. En voi samaan aikaan tietää, että ko. väite on tosi.

C. Voin samanaikaisesti tietää, että ko. väite on tosi.

D. Uskon samanaikaisesti, että ko. väite on epätosi.

Propositioiden ajatellaan yleensä olevan totuuden kantajia (bearers of truth). Mitä tämä tarkoittaa?

A. Sellaiseen propositioon kannattaa uskoa.

B. Propositio on sama asia kuin asiaintila.

C. Totuus on propositioiden ominaisuus.

D. Propositio tekee jostain asiaintilasta toden.

Mikä seuraavista väitteistä on tosi?

A. Asiaintilat ovat ns. totuuden kantajia (bearers of truth).

B. Propositio on sama asia kuin asiaintila.

C. Asiaintilat ovat tosia tai epätosia.

D. Jos jokin propositio on tosi, niin sitä vastaava asiaintila vallitsee.

Totuuden korrespondenssiteorian mukaan

A. tosia propositioita ei ole olemassa.

B. propositio on tosi, jos se vastaa todellisuutta.

C. epätosia propositioita ei ole olemassa.

D. jokainen asiaintila vallitsee.

Totuuden korrespondenssiteoria on ongelmallinen mm., koska

A. proposition totuuden tietäminen on välttämätön ehto sille, että tiedämme, vallitseeko asiaintila vai ei.

B. proposition totuuden tietäminen on riittävä ehto sille, että tiedämme, vallitseeko asiaintila vai ei.

C. se tekee totuudesta relatiivisen.

D. totuus ei ole ominaisuus.

Deflationaarisen totuusteorian mukaan

A. totuus ei ole ominaisuus.

B. totuus ei ole propositioiden vaan väitteiden ominaisuus.

C. tosia propositioita ei ole olemassa.

D. jokaista totta propositiota vastaa asiaintila, joka vallitsee.

Millä perusteella voidaan väittää, että käsitteet eivät ole mentaalisia tiloja.

A. Mentaaliset tilat vaihtuvat jatkuvasti.

B. Mentaaliset tilat ovat intersubjektiivisia.

C. Meillä ei ole mentaalisten tilojen samuuden kriteerejä.

D. Mentaaliset tilat ovata psykologian tutkimuskohde, kun taas käsitteet liittyvät filosofiaan.

Mitä "käsitteiden intersubjektiivisuus" tarkoittaa

A. Käsitteen ekstensioon eli alaan kuuluu enemmän kuin yksi olio.

B. Kahdella ihmisellä voi olla mielessään sama käsite.

C. Kaikilla käsitteillä on intensio.

D. Käsitteet ovat abstrakteja.

Mikä seuraavista väitteistä on tosi?

A. Jokaisen käsitteen ekstensioon kuuluu vähintään yksi olio.

B. Kun tiedän, mikä jonkin käsitteen intensio on, tiedän välttämättömät ja riittävät ehdot sille, mitkä oliot kuuluvat sen ekstensioon.

C. Käsitteen ekstensioon kuuluu enemmän olioita kuin sen intensioon.

D. Käsitteen intensioon kuuluu enemmän olioita kuin sen ekstensioon.

Mitä käsitteiden universaalisuus tarkoittaa?

A. Kaikki oliot kuuluvat käsitteen ekstensioon.

B. Kuka tahansa voi ymmärtää käsitteen.

C. Todellisuus koostuu käsitteistä.

D. Käsite voi olla tosi useammasta kuin yhdestä oliosta.

Mikä seuraavista väitteistä on tosi?

A. Intensio määrittää, mitkä oliot kuuluvat käsitteen ekstensioon.

B. Intensio on mentaalinen toisin kuin ekstensio.

C. On olemassa käsitteitä, joilla ei ole intensiota lainkaan.

D. Intensio on niiden olioiden joukko, jotka kuuluvat käsitteen ekstensioon.

Mitä tarkoitetaan käsitteen epämääräisyydellä, vaguenessilla?

A. Käsitteen ekstensioon kuuluu enemmän kuin yksi olio.

B. Käsitteellä ei ole intensiota.

C. Käsitteet eivät ole mentaalisia.

D. Käsitteen ekstensio ei ole yksiselitteinen.

Mikä seuraavista väitteistä ei pidä paikkaansa carnapilaisessa semantiikassa

A. Määräisen kuvauksen intensio on yksilökäsite.

B. Jokainen punainen olio kuuluu punaisen käsitteen ekstensioon.

C. Väitelauseen ekstensio on asiaintila.

D. Käsiteilmauksen intensio on käsite.

Miksi määritelmässä definiendumilla ja definiensillä tulee olla sama intensio?

A. Koska kahdella eri käsitteellä voi olla sama ekstensio.

B. Koska definiensillä ja definiendumilla on sama ekstensio.

C. Koska definiensin tulee antaa välttämättömät ja riittävät ehdot sille, mitkä oliot kuuluvat definiendumin ekstensioon.

D. Koska analyyttisia määritelmiä on vaikea tehdä.

Mitä vikaa on määritelmässä "Ihminen =df eläin"?

A. Se ei anna definiendumille riittäviä ehtoja.

B. Se ei anna definiendumille välttämättömiä ehtoja.

C. "Eläin" on kontekstuaalinen.

D. Sanoilla "eläin" ja "ihminen" on sama intensio.

Mikä seuraavista määritelmäyrityksistä antaa ihmisen käsitteelle välttämättömät ehdot?

A. Ihminen =df kädellinen.

B. Ihminen =df kaksijalkainen olio.

C. Ihminen =df Ruotsin kansalainen.

D. Ihminen =df rohkea olio.

Mikä seuraavista määritelmäyritelmistä antaa suden käsitteelle riittävät ehdot?

A. Susi =df nisäkäs.

B. Susi =df eläin, joka sadussa söi Punahilkan.

C. Susi =df kädellinen.

D. Susi =df Suomessa elävä koiraeläin.

Mitä vikaa on määritelmässä "renate =df cordate"?

A. Käsitteillä renate ja cordate on sama ekstensio.

B. Käsitteillä renate ja cordate ei ole samaa intensiota.

C. Määritelmä ei anna renatelle välttämättömiä ja riittäviä ehtoja.

D. Käsitteillä renate ja cordate on sama intensio.

Onnistuneessa määritelmässä definiens antaa definiendumille välttämättömät ja riittävät ehdot. Tämän takia

A. definiendum ja definiens ovat eri käsitteitä.

B. definiendum ja definiens ovat samoja käsitteitä.

C. definiendumilla ja definiensilla on sama intensio.

D. definiendumilla ja definiensilla on sama ekstensio.

Mitä eroa on analyyttisellä ja synteettisellä määritelmällä?

A. Vain synteettisessä määritelmässä definiendum on aiemmin käytössä ollut käsite.

B. Vain synteettisessä määritelmässä definiensillä on sama intensio kuin definiendumilla.

C. Vain analyyttisessä määritelmässä definiendum on aiemmin käytössä ollut käsite.

D. Vain analyyttisessä määritelmässä definiendumilla on sama intensio kuin definiensilla.

Tilaisuus, jossa lapselle annetaan nimi, on eräänlainen

​​​​​​​A. nominaalimääritelmä

B. analyyttinen määritelmä

C. reaalimääritelmä

D. ​​​​​​​ostensiivinen määritelmä

Arkikielen filosofian (ordinary language philosophy) mukaan

​​​​​​​A. kaikille käsitteille voidaan antaa nominaalimääritelmä.

B. käsitteille ei voida yleensä antaa analyyttisia määritelmiä.

C. ​​​​​​​kaikille käsitteille voidaan antaa ostensiivinen määritelmä.

D. synteettisiä määritelmiä ei ole olemassa.

Analyysin paradoksi pyrkii osoittamaan, että

A. kaikilla väitteillä on sama intensio.

B. kaikki määritelmät ovat synteettisiä.

C. kaikki määritelmät ovat analyyttisä.

D. kaikki todet määritelmät ovat ei-informatiivisia.

Miksi onnistuneen määritelmän definiendum voidaan missä hyvänsä lauseessa korvata definiensillä ilman, että lauseen merkitys (intensio) muuttuu?

A. Koska definiendumilla ja definiensillä on sama intensio.

B. Koska definiendumilla ja definiensillä on sama ekstensio.

C. Koska definiendum antaa definiensille välttämättömät ja riittävät ehdot.

D. Koska definiens antaa definiendumille välttämättömät ja riittävät ehdot.

Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että luonnolliset kielet ovat arbitraarisia?

A. Kaikki luonnolliset kielet ovat epämääräisiä.

B. Sanojen ja niiden merkitysten välinen suhde ei ole luonnollinen.

C. ​​​​​​Mikä hyvänsä sana voi merkitä mitä hyvänsä.

​​​​​​​D. Totuus on relatiivista.

Mikä on ns. illokutionaarinen teko?

​​​​​​A. Vapaaehtoinen teko.

B. Mikä hyvänsä väite.

C. Puhdeakti.

​​​​​​D. Esimerkiksi käsky.

Sanon "Avaa ikkuna!". Mikä seuraavista on perlokutionaarinen teko jonka teen?

A. Käsken avaamaan ikkunan.

B. Sanon sanat "Avaa ikkuna!"

​​​​​​C. Saan sinut avaamaan ikkunan.

D. ​​​​​​Päättelen, että avaat ikkunan.

Mikä seuraavista puheakteista edustaa illokutionaarista tekoa pyyntö?

A. "​​​​​​Viitsisitkö auttaa minua?"

B. "Sinä autoit minua eilen."

C. "​​Auta minua!"

D. "​​​​​​Autoitko naapuriasi?"

Mikä seuraavista väitteistä pitää paikkaansa?

A. Allofonit ovat saman foneemin erilaisia toteutumia kielessä.

B. ​​​​​​Jokaista foonia vastaa usea foneemi.

C. Suomen kielessä on 28 foonia.

D. Suomen kielessä on 28 allofonia.

Mikä seuraavista väitteistä pitää paikkaansa?

A. Fuusioivissa kielissä ero sanan ja lauseen välillä on hämärtynyt.

B. Isoloivissa kielissä kieliopilliset suhteet ilmaistaan toisistaan irrallaan olevilla morfeemeilla.

C. ​​​​​​​Polysynteettisissä kielissä käytetään usein prepositioita ja postpositioita.

D. Agglutinoivissa kielissä erillisiä morfeemeja ei voi erottaa toisistaan.

Astevaihtelu on suomen kielessä

A. polysynteettinen piirre.

B. fuusioiva piirre.

C. ​​​​​​agglutinoiva piirre.

D. isoloiva piirre.

Mikä on ns. kielikyky?

A. Esim. labiodentaalinen spirantti.

B. Taito osata useita kieliä.

C. Kielen syvärakenne.

​​​​​​​D. Ihmisen lajiominaisuus, joka mahdollistaa kielen osaamisen.

Mikä seuraavista väitteistä pitää paikkaansa Paul Gricen yhteistyön periaatteista?

A. Laadun maksiimin mukaan meidän ei pidä sanoa mitään sellaista, jota emme itse usko todeksi.

B. ​​​​​​Relaation maksiimin mukaan meidän pitää olla suhteellisia.

C. Tavan maksiimin mukaan meidän pitää antaa riittävästi informaatiota.

D. ​Määrän maksiimin mukaan meidän tulee puhua vain totta.

Periaate, jonka mukaan asiat on kerrottava siinä järjestyksessä kuin ne ovat tapahtuneet on osa

A. määrän maksiimia.

​​​​​​B. relaation maksiimia.

C. laadun maksiimia.

D. tavan maksiimia.

Oletetaan, että olen voittanut rahapelissä 100€, mutta kerron voittaneeni 50€ (joka tietysti on totta). Mitä yhteistyöperiaatetta rikon?

​​​​​​​A. Relaation maksiimia.

B. Määrän maksiimia.

C. ​​​​​​Tavan maksiimia.

D. Laadun maksiimia.

Jos sanon, että kaikki meni kirjaimellisesti päin seiniä, niin mitä yhteistyöperiaatetta rikon?

​​​​​​​A. Laadun maksiimia.

B. Relaation maksiimia.

C. Tavan maksiimia.

D. Määrän maksiimia.

Minkä maksiimin nojalla päättelemme, että jos joku tekee seuraavan väitteen: "Hän joi kupin kahvia ja lähti töihin", hän tarkoittaa, että henkilö joi kupin kahvia ennen kuin hän lähti töihin?

A. Relaation maksiimin.

B. Laadun maksiimin.

​​​​​​​C. Tavan maksiimin.

D. Määrän maksiimin.

Minkä maksiimin nojalla päättelemme, että jos yrityksen tuoteluettelossa on kaksi erilaista HDMI-johtoa ja vain toisen kuvauksessa mainitaan, "Kunnolla kiinnitetyt liittimet", toisen johdon liittimet on huonosti kiinnitetty?

A. Tavan maksiimin.

B. Relaation maksiimin.

C. Laadun maksiimin.

D. Määrän maksiimin.

Minkä maksiimin nojalla ajattelemme, että ehtolause "jos menet ulos ilman kenkiä, vilustut" on kehotus pukea kengät?

A. Relaation maksiimin.

B. ​​​​​​​Laadun maksiimin.

C. Tavan maksiimin.

D. Määrän maksiimin.

Mitä maksiimia metafora "olin puulla päähän lyöty" rikkoo?

A. Tavan maksiimia.

B. Määrän maksiimia.

C. Relaation maksiimia.

D. Laadun maksiimia.

Mitä maksiimia metafora "tytöt ovat tyttöjä" rikkoo?

A. Relaation maksiimia.

B. Tavan maksiimia.

C. Laadun maksiimia.

D. Määrän maksiimia.

Mistä yleensä ymmärrämme, että keskustelukumppanimme on ironinen?

A. Se, mitä hän sanoo, rikkoo laadun maksiimia.

B. Se, mitä hän sanoo, rikkoo määrän maksiimia.

C. Se, mitä hän sanoo, rikkoo tavan maksiimia.

D. Se, mitä hän sanoo, rikkoo relaation maksiimia.

Jos sanon, että täällä on kylmä, niin minkä maksiimin nojalla sen voi tulkita pyynnöksi avata ikkuna?

A. Relaation maksiimin.

B. Tavan maksiimin.

C. Määrän maksiimin.

D. Laadun maksiimin.

Mikä seuraavista on argumentti?

A. Sokrates on kuolevainen, koska jokainen eläin on kuolevainen.

B. Sokrates on kuolevainen, vain jos jokainen eläin on kuolevainen ja Sokrates on eläin.

C. Jos tämä koira on Sokrateen ja jos tämä koira on isä, niin tämä koira on Sokrateen isä.

D. Jos ihminen on nisäkäs ja jos kaikki nisäkkäät ovat eläimiä, niin ihminen on eläin.

Miksi pelkkä ehtolause, jos p niin q, ei ole argumentti?

A. Koska ehtolauseessa ei väitetä sen etu- eikä takajäsentä.

B. ​​​​​​Koska ehtolauseessa etujäsen ei seuraa takajäsenestä.

C. Koska ehtolauseessa takajäsen ei seuraa etujäsenestä.

D. Koska ehtolauseessa sekä sen etu- että takajäsen voivat olla epätosia.

Mikä seuraavista väitteistä on totta validista argumentista?

A. Validin argumentin johtopäätös on tosi, vain jos sen kaikki premissit ovat tosia.

B. Validin argumentin johtopäätös on epätosi, jos sen jokainen premissi on epätosi.

C. Validin argumentin johtopäätös ei voi olla epätosi, jos sen kaikki premissit ovat tosia.

D. Jos validin argumentin johtopäätös on tosi, niin joku sen premisseistä on myös välttämättä tosi.

Validista argumentista voidaan sanoa, että se on totuutta säilyttävää päättelyä. Mitä tämä tarkoittaa?

A. Jos jokainen validin argumentin premissi on tosi, myös sen johtopäätös on tosi.

B. Jos joku validin argumentin premissi on tosi, myös sen johtopäätös on tosi.

C. Jos suurin osa validin argumentin premisseistä on tosia, myös sen johtopäätös on tosi.

D. Jos yksikään validin argumentin premisseistä ei olet tosi, myöskään sen johtopäätös ei ole tosi.

Mikä seuraavista väitteistä on totta validista argumentista?

A. Jos validin argumentin johtopäätös on tosi, kaikki sen premissit ovat tosia.

B. Jos validin argumentin johtopäätös on epätosi, kaikki sen premisseistä ovat epätosia.

C. Jos validin argumentin johtopäätös on epätosi, ainakin yksi sen premisseistä on myös epätosi.

D. Jos validin argumentin johtopäätös on tosi, ainakin yksi sen premisseistä on tosi.

Minkä totuusfunktionaalisen konnektiivin totuusehtoja ylläoleva totuustaulu kuvaa?

A. Disjunktion.

B. Konjunktion.

C. Ekvivalenssin,

D. Materiaalisen implikaation.

Minkä totuusfunktionaalisen konnektiivin totuusehtoja ylläoleva totuustaulu kuvaa?

A. Materiaalisen implikaation.

B. Disjunktion

C. Ekvivalenssin,

D. Konjunktion.

Minkä totuusfunktionaalisen konnektiivin totuusehtoja ylläoleva totuustaulu kuvaa?

A. Disjunktion.

B. Materiaalisen implikaation.

C. Ekvivalenssin,

D. Konjunktion

Minkä totuusfunktionaalisen konnektiivin totuusehtoja ylläoleva totuustaulu kuvaa?

A. Materiaalisen implikaation.

B. Konjunktion.

C. Ekvivalenssin.

D. Disjunktion

Mikä konnektiivi pitää ylläolevassa totuustaulussa sijoittaa kysymysmerkin tilalle?

A. Materiaalinen implikaatio.

B. Ekvivalenssi.

C. Konjunktio.

D. Disjunktio.

Mikä konnektiivi pitää ylläolevassa totuustaulussa sijoittaa kysymysmerkin tilalle?

A. Konjunktio.

B. Materiaalinen implikaatio.

C. Ekvivalenssi.

D. Disjunktio.

Mitkä totuusarvot (T tai E) tulevat ylläolevaan diagrammiin a:n ja b:n tilalle?

A. a = T ja b = T.

B. a = E ja b = T.

C. a = E ja b = E.

D. a = T ja b = E.

Mitkä totuusarvot (T tai E) tulevat ylläolevaan diagrammiin a:n ja b:n tilalle?

A. a = E ja b = E.

B. a = E ja b = T.

C. a = T ja b = E.

D. a = T ja b = T.

Mitkä totuusarvot (T ta E) ylläolevassa totuustaulussa tulevat a:n ja b:n paikalle?

A. a = T ja b = T.

B. a = T ja b = E.

C. a = E ja b = T.

D. a = E ja b = E.

Mitkä totuusarvot (T ta E) ylläolevassa totuustaulussa tulevat a:n ja b:n paikalle?

A. a = E ja b = E.

B. a = T ja b = T.

C. a = E ja b = T.

D. a = T ja b = E.

Ylläolevassa totuustaulussa on virhe. Onko se sarakkeessa a, b, c vai d?

A.

B.

C.

D.

Ylläolevassa totuustaulussa on virhe. Onko se sarakkeessa a, b, c vai d?

A.

B.

C.

D.

Miten implikaation ja negaation avulla voidaan määritellä väitteen "p V q" totuusehdot? Huomaa, että lauseet ​​​​​"​¬p V q" ja "p → q":n ovat ekvivalentteja, eli niillä on samat totuusehdot. Sama pätee lauseista "p V q" ja "¬¬p V q"

A. ​​​​​​​p → ¬q

B. ​​​​​​¬p → q

C. ​​​​​​p → q

D. ​​​​​​​¬p → ¬q

Miten disjunktion ja negaation avulla voidaan määritellä väitteen "p & q" totuusehdot? Käytä apunasi De Morganin ja kaksoisnegaation lakeja.

A. ¬(p V q)

B. ¬p V ¬q

C. ​​​​​​¬(¬p V ¬q)

D. ¬(p V ¬q)

Miten implikaation ja negaation avulla voidaan määritellä väitteen "p & q" totuusehdot? Käytä apunasi De Morganin ja kaksoisnegaation lakeja sekä sitä, että lauseet ​​​​​"​¬p V q" ja "p → q":n ovat ekvivalentteja, eli niillä on samat totuusehdot.

A. p → ¬q

B. ¬p → ¬q

C. ¬(p → ¬q)

D. ¬(¬p → ¬q)

Validin argumentin premissit ovat p → ¬q ja q. Mikä seuraavista on argumentin johtopäätös?

A. ​​​​​​p & q

B. ¬p

C. ¬q

D. p

Validin argumentin premissit ovat p → q ja ¬q V r . Mikä seuraavista on argumentin johtopäätös?

A. q

B. r

C. p

D. ¬q

Validin argumentin premissit ovat ¬(p & q) ja p. Mikä seuraavista on argumentin johtopäätös?

A. p V q

B. ¬q

C. q

D. ¬p

Mikä seuraavista argumenteista on validi?

A. (1) Jos kaksi plus kolme on viis, niin viisi plus neljä on yhdeksän; (2) viisi plus neljä ei ole yhdeksän; siis (3) kaksi plus kolme ei ole viisi.

B. ​​​​​​​(1) Jos kaksi plus kolme on viisi, niin viisi plus neljä on yhdeksän; (2) viisi plus neljä on yhdeksän; siis (3) kaksi plus kolme on viisi.

C. (1) Jos kaksi plus kolme on viisi, niin viisi plus neljä on yhdeksän; (2) kaksi plus yksi on kolme; siis (3) viisi plus neljä on yhdeksän.

D. (1) Jos kaksi plus kolme on kuusi, niin viisi plus neljä on kahdeksan (2) kaksi plus kolme ei ole kuusi; siis (3) viisi plus neljä ei ole kahdeksan.

Mikä seuraavista argumenteista on validi?

A. (1) kaksi plus kolme ei ole viisi tai kolme plus neljä on seitsemän; (1) kaksi plus kolme on viisi; siis (3) kolme plus neljä on seitsemän.

B. (1) kaksi plus kolme ei ole viisi tai kolme plus neljä on seitsemän; (1) kolme plus neljä on seitsemän; siis (3) kaksi plus kolme on viisi.

C. (1) kaksi plus kolme on viisi tai kolme plus neljä on seitsemän; (1) kaksi plus kolme ei ole viisi; siis (3) kolme plus neljä ei ole seitsemän.

D. (1) kaksi plus kolme ei ole viisi tai kolme plus neljä ei ole seitsemän; (1) kaksi plus kolme ei ole viisi; siis (3) kolme plus neljä ei ole seitsemän.

Mikä seuraavista argumenteista on validi?

A. (1) Sinulla ei ole lupa kuunnella musiikkia; siis (2) sinulla ei ole lupa kuunnella musiikkia ja sinulla on lupa valehdella.

B. (1) Sinulla ei ole lupa kuunnella musiikkia; siis (2) sinulla on lupa kuunnella musiikkia tai sinulla on lupa valehdella.

C. (1) Sinulla on lupa kuunnella musiikkia; siis (2) sinulla on lupa kuunnella musiikkia tai valehdella.

D. (1) Sinulla on lupa kuunnella musiikkia; siis (2) sinulla on lupa kuunnella musiikkia tai sinulla on lupa valehdella.

Miten lause ”jokainen ihminen on rationaalinen” voitaisiin ilmaista universaalikvanttoria käyttäen?

A. ​​​​​​(∀x)(x on rationaalinen → x on ihminen)

B.(∀x)(x on ihminen & x on rationaalinen)

C. (∀x)(x on ihminen → x on rationaalinen)

D. (∀x)(x on ihminen V x on rationaalinen)

Miten lause ”¬(∃x)(x on ihminen ja x on rationaalinen) voitaisiin ilmaista luonnollisella kielellä?

A. Joku ihminen ei ole rationaalinen.

B. Jokainen ihminen on rationaalinen.

C. Joku ihminen on rationaalinen.

D. Yksikään ihminen ei ole rationaalinen.

Miten lause ”(∃x)¬(x on ihminen ja x on rationaalinen) voitaisiin ilmaista luonnollisella kielellä?

A. Joku ihminen on rationaalinen.

B. Yksikään ihminen ei ole rationaalinen.

C. Joku ihminen ei ole rationaalinen.

D. Jokainen ihminen on rationaalinen.

Mikä seuraavista väitteistä on muodoltaan partikulaarinen negatiivinen?

A. Joku ihminen ei ole rationaalinen.

B. Yksikään ihminen ei ole rationaalinen.

C. Jokainen ihminen ei ole rationaalinen.

D. Joku ihminen on rationaalinen.

Mikä seuraavista argumenteista on validi vastakohtien neliön perusteella?

A. (1) Jokainen ihminen ei ole rationaalinen, siis (1) yksikään ihminen ei ole rationaalinen.

B. (1) Joku ihminen ei ole rationaalinen, siis (1) jokainen ihminen ei ole rationaalinen.

C. (1) Joku ihminen ei ole rationaalinen, siis (1) yksikään ihminen ei ole rationaalinen.

D. (1) Joku ihminen on rationaalinen, siis (1) joku ihminen ei ole rationaalinen.

Mikä seuraavista argumenteista on validi vastakohtien neliön perusteella?

A. (1) Jokainen ihminen ei ole rationaalinen, siis (1) yksikään ihminen ei ole rationaalinen.

B. (1) Joku ihminen on rationaalinen, siis (1) joku ihminen ei ole rationaalinen.

C. (1) Joku ihminen ei ole rationaalinen, siis (1) yksikään ihminen ei ole rationaalinen.

D. (1) Yksikään ihminen ei ole rationaalinen, siis (1) jokainen ihminen ei ole rationaalinen.

Minkä väitteen totuusehtoja yllä oleva Venn-diagrammi kuvaa?

A. Joku ihminen on rationaalinen.

B. Joku ihminen ei ole rationaalinen.

C. Jokainen ihminen on rationaalinen.

D. Yksikään ihminen ei ole rationaalinen.